sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Yritys kaatumassa, ideat loppuvat – vika työntekijässä?


Yrityksiä perustetaan ja lopetetaan. Tälläkin hetkellä moni keikkuu konkurssin partaalla. Työnantaja valittaa huonosta työnteosta: täytyy tehdä nopeammin, tuottavammin ja säästävämmin. Toimipisteitä karsitaan vähitellen. Lopulta on yksi jäljellä. Työntekijöitä irtisanotaan, toiset lähtevät omasta tahdosta. Toiset lähtevät kun laiva on uppoamassa, toiset yrittävät pitää viimeisilläkin voimilla sen pinnalla. Lopulta laiva uppoaa ja viimeisetkin luovuttavat. Kaikin keinoin on yritetty pitää yritys hengissä, mutta konkurssi seisoo edessä. Olisiko jotain ollut sittenkin vielä tehtävissä?
                             Työntekijöille valitetaan huonosta työnteosta. Miksi heidät sitten on palkattu? Yleensä työntekijä palkataan, koska hän on sopiva henkilö kyseiseen tehtävään. Huono työntekijä irtisanotaan ennen kuin koeaika päättyy. Näin toimisi ainakin työnsä osaava työnantaja. Onko siis työntekijä syyllinen yrityksen kaatumiseen? Viimekädessä vastuu on työnantajalla, joten myös syy kaatumiseen kohdistetaan häneen.
                             Toimipisteen kannattavuuden huonontuessa työnantaja valittaa ja antaa palautetta työntekijöille. Työntekijät pyrkivät toimimaan ohjeiden mukaisesti ja kehittämään toimintaansa palautteen mukaisesti. Vastuu toimipisteen toiminnasta annetaan työntekijöille, vaikka he toimivatkin esimiehen ohjeiden mukaisesti. Ohjeita tulee, mutta ne eivät kasvata toimipisteen kannattavuutta. Työnantajalla ei ole enää keinoja, joilla pitää toimipisteen pystyssä.
                             Työntekijät saavat jatkuvaa palautetta työnantajalta. Kuka antaa palautetta työnantajalle? Työntekijöiden on helppo toimia ja kehittää toimintaa, kun on ylempi henkilö sanelemassa toimintatavat. Työnantajankin olisi helpompi kehittää työntekoaan, kun joku antaisi kehitysideoita. Yleensä työntekijät ovat toimipisteissä työn äärellä, joten heillä on myös omia näkemyksiä, kuinka toimipiste tuottaisi paremmin. Siksi onkin tärkeää että työnantaja ottaa vastaan palautetta työntekijöiltä. Joskus työnantaja voisi jopa antaa työntekijöille enemmän valtaa toimia omilla tavoilla toimipisteissään ja kokeilla erilaisia toimintamalleja.
                             Yritykset pitävät kokouksia joko päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Usein kokoukset ovat liian lyhyitä kaikkien asioiden käsittelyyn, toisinaan taas liian pitkiä. Useimmiten kokous on kumminkin juuri sopivan pituinen, mutta poikkeilut aiheista venyttävät niitä eikä siksi ehditä käymään tärkeitä asioita läpi. Kokoukset ovat hyviä tilaisuuksia jakaa kehitysideoita niin toisille toimipisteille kuin itse työnantajallekin. On silti muistettava, että ensin käydään läpi kokouksen tärkeät asiat ja vasta sen jälkeen muut asiat. Hyvä puheenjohtaja pitää kokouksensisällön läpiviennin aikataulussa ja antaa työntekijöille mahdollisuuden kertoa lyhyesti, jos kyseinen asia herättää kysymyksiä. Kehitysideoita voi myös antaa suoraan työnantajalle ja toteuttaa omalla toimipisteellään heti, kun ideoita tulee mieleen.
                             Hyvät vuorovaikutustaidot niin työntekijöillä kuin työnantajallakin on tärkeä osa yrityksen pyörittämisessä. Vuorovaikutustaitoihin vaikuttaa erilailla ajattelevien ajatusten ymmärtäminen ja niiden hyväksyminen, vaikka itse ajattelisikin toisin. Ei siis kannata pelätä kehittää omaa ajatteluaan. Hyvä työntekijä pitää huolta omien ajatusten kehittämisestä. Hän myös opiskelee jatkuvasti ymmärtääkseen muiden ajattelutapoja. Työnantajan vahvuus on tuntea alaisensa ja ottaa heiltä vastaan kritiikkiä sekä uusia ideoita.
                             Kaatumaisillaan oleva yritys on mahdollista elvyttää kehittämällä vuorovaikutustaitoja, ottamalla vastuuta ja kehittämällä toimintaa. Yrityksen kaatuminen ei ole pelkästään työntekijöiden syytä, koska vastuu toiminnasta on aina työnantajalla. Työnantajan on annettava palautetta alaisille, mutta myös otettava sitä vastaan. Vahva työnantaja ottaa kritiikin vastaan alaisiltaan ja käyttää palautetta hyödykseen yrityksen elvyttämisessä. Työntekijöiden irtisanominen ilman todellista syytä ei ole keino yrityksen nostamiselle. Irtisanomiset korkeintaan hidastavat kaatumista. Parempi keino elvytyksessä on kannustaa työntekijöitä ja antaa heille enemmän valtaa kehittää oman toimipisteensä toimintaa. Kannustaminen ja omien taitojen kehittäminen pyörittävät yritystä sillä ketju on aina yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukijat