Ongelmana suomalaisten alkoholin suurkulutus?

Jälleen keskustelu suomalaisten alkoholin käytöstä on noussut pinnalle kuluneen viikon aikana. Keskustelua on käyty muun muassa Keskustan ehdotuksesta ruokakaupoissa myytävän keskioluen laimentamisesta tavoitteena hillitä suomalaisten alkoholin käyttöä. Ehdotus on saanut muitakin puolueita taakseen, mutta valiokunnan mukaan keskioluen laimentaminen ei ratkaise itse ongelmaa. Valiokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljusen (sd) mukaan alkoholin kulutukseen vaikuttaa alkoholin saannin lisäksi myös hinta. (IS, Valiokunta: Keskioluen laimentaminen ei ratkaise itse ongelmaa, 24.2.2013)

Suomalaisten suureen alkoholin kulutukseen on haettu ratkaisua keskioluen laimentamisen ja alkoholiverotuksen kiristämisen kautta. Keskioluen laimentamisen seurauksena olisi juotava useampi olut saavuttaakseen saman alkoholimäärän kuin nykyisellä oluella. Alkoholiveron kiristämisellä taas pyritään saamaan alkoholin ostoa vähenemään. Molemmissa on hyvät ajatukset takana, mutta todelliset seuraukset eivät ole tiedossa.

                             Laimentamalla ruokakaupoissa myytävää keskiolutta nykyisestä noin 4,7 prosentista 3,7 prosenttiin alkoholin määrä annoksessa ei olisi kovin paljoa pienempi. Ihminen ei todennäköisesti muuttaisi juomisen määrää suuremmaksi, joten alkoholia elimistöön kulkisi aiempaa vähemmän, mutta vain hieman vähemmän. Pidemmällä tähtäimellä alkoholin kulutuksen määrä kumminkin olisi jo mitattavissa tavoitteen eduksi vähentää alkoholin suurkulutusta.

                             Alkoholiveron kiristäminen puolestaan nostaisi keskioluen hintaa, muttei välttämättä vähentäisi ostajia. Alkoholin kulutukseen vaikuttaa hintaa enemmän riippuvuus ja halu. Ihmisen mieli toimii monissa asioissa niin että kun jotain saa, haluaa lisää, mutta kun on hetken ilman, ei tee mieli enää ollenkaan. Eli kun ihmisen tekee mieli alkoholia, hän myös ostaa sitä, vaikka hinta olisi hieman aiempaa kalliimpi. Ihminen kumminkin alkaa puntaroida halun tai tahdon voimakkuutta, jos hinta nousee huomattavasti. Pieni hinnan nousu ei todennäköisesti johda alkoholin kulutuksen vähenemiseen. Huomattavalla hinnan korotuksella sen sijaan voi olla jo kulutuksen vähentämisen kannalta suotuisat tulokset.

                             Alkoholin kulutukseen vaikuttaa myös alkoholin saatavuus. Mitä vaikeampi jotakin on hankkia, sitä enemmän sitä jätetään hankkimatta. Keskioluen ollessa ruokakaupoissa ja vahvempien juomien Alkossa, alkoholin kulutus painottuu keskiolueen. Alkoholin saatavuutta hankaloittaisi kaikkien alkoholijuomien siirtäminen Alkoon, jolloin alkoholijuomien ostaminen päivittäistavaroiden yhteydessä loppuisi. Vahvempien alkoholijuomien siirtäminen ruokakauppoihin taas saattaisi lisätä alkoholin kysyntää, koska saatavuus olisi hyvä. Tällöin kumminkin alkoholin kulutus saattaisi muuttua keskioluen kulutuksesta lasilliseen viiniä ruuan kanssa.

                             Alkoholin suurkulutus koetaan ongelmaksi. Olisiko se ongelma, jos kulutus olisi jaettu tasaisesti pariin annokseen päivässä? Onko ongelmana humalahakuinen juominen viikonloppuisin vai liian suuri määrä alkoholia nautittuna? Alkoholin suurkulutuksen vähentämisen kannalta kannattaisikin miettiä, halutaanko kulutusta todellisuudessa vähentää, lopettaa kokonaan vai vain kohdistaa terveellisempiin tapoihin nauttia alkoholia. Ohjataanko ihminen hetkeksi pois alkoholin käytön parista, jottei hänen enää edes tekisi mieli alkoholia vai annetaanko jatkaa vanhaan tapaan? Mikään ei ole ongelma, ellei siitä itse tee ongelmaa.