Poliisin tulevaisuus tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämisen valossa

Sisäministeriön asettama työryhmä poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi esitti omat ehdotuksensa poliisin voimavarojen kohdentamiseen ja käyttöön kehyskaudelle 2013-15 loppuraportissaan Poliisin tulosohjauksen ja voimavarojenkohdentamisen kehittäminen keväällä 2012. Esitykset tehtiin hallituksen tavoitteiden pohjalta valtiontalouden tasapainottamiseksi ja poliisimiesten määrän vakiinnuttamiseksi vähintään nykytasolle. Työryhmä ei usko molempien toteutumisen olevan mahdollista samanaikaisesti, joten he tekivät kaksi toisistaan eriävää esitystä. Kehysstrategian tavoite on pysyä talousarvio- ja kehyspäätöksen mukaisien määrärahojen käytössä, joka vaatii poliisitoiminnan voimakasta sopeutusta. Strategia poliisimiesten määrän vakiinnuttamiseksi taas tavoittelee laajoja ja mielekkäitä säästöjä vakiinnuttaen poliisimiesten määrän nykytasolle vaatien noin 43 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuoden 2015 tasolla.

                             Työryhmän mukaan molemmat esitykset edellyttävät henkilöstö määrän vähennyksiä, toimitilakustannusten sopeutuksia ja tilankäytön tehostamista, tietohallintokustannuksien sopeutuksia ja Haltikin toiminnan tehostumista, tuottavuuden kasvua muissa voimavaroissa ja sopeutuksia muissa menoissa henkilöpanoksen laskua vastaavaksi, lupamaksu kustannusvastaavuuden korjaamista ja ulkoisen kehittämisrahoituksen lisäämistä. Työryhmä esitti myös lainsäädännön uudistamista poliisin tehtävien karsimisen, hallinnollisten sanktioiden laajentamisen, hallinnollisen rikostorjunnan kehittämisen, suppean esitutkinnan käytön laajentamisen, yhteistyön kehittämisen sekä muiden viranomaisten että yksityisten toimijoiden kanssa, rikostorjunnan tietojenvaihdon kehittämisen sekä yksityisten toimijoiden että EU-viranomaisten välillä, maksullisen toiminnan laajentamisen, teknisen etävalvonnan mahdollistamisen, täydennyspoliisijärjestelmän arvioimisen ja alkolukon käytön laajentamisen osalta turvatakseen poliisin toimintakyvyn.

                            

Työryhmän ehdotuksiin kuului uudistus poliisin tehtävien karsimiseksi. On ehdotettu liikkuvanpoliisin lopettamista korvaten valvonta teknisellä etävalvonnalla. Liikkuvanpoliisin tehtäviin kuuluu kumminkin muutakin kuin pelkkä nopeusvalvonta. Tällä hetkellä etävalvontapisteet tuottavat poliiseille lisätyötä, koska pisteet täytyy itse käydä tyhjentämässä. Etävalvontaan siirtyminen kokonaan nopeusvalvonnassa on mahdollista siinä vaiheessa, kun tiedonsiirto valvontapisteeltä poliisilaitokselle saadaan sähköiseksi. Silloinkin liikkuvapoliisi on säilytettävä muun muassa rattijuopumuksien ja autojen liikennekelpoisuuden valvonnan vuoksi. Teknisen etävalvonnan tiedonsiirron sähköistäminen liikkuvanpoliisin lopettamisen sijaan toisi poliisille enemmän aikaa keskittyä muuhun valvontaan sekä toisi enemmän tuloja sakkojen kautta poliisitoiminnan rahoittamiseen.

                             Alkolukon käytön laajentaminen vähentäisi rattijuopumuksia, muttei kumminkaan kokonaan. Aina on joku, joka keksii tavan kiertää alkolukon. Alkolukon käytöllä saisi vähennettyä liikkuvanpoliisin työntarvetta, muttei poistaisi kaikkia tehtäviä. Liikkuvanpoliisin työtä voisi lakkauttamisen sijaan laajentaa siirtämällä paikallispoliiseilta liikenteenvalvontatehtävät kokonaan liikkuvalle poliisille. Näin paikallispoliisille jäisi enemmän aikaa keskittyä muihin tehtäviin ja liikkuvaa poliisia tarvittaisiin edelleen.

                             Poliisin tehtävien karsimista on ehdotettu myös vankiloiden puolelta siirtämällä vanginvartiointi tehtävät joko vartiointiliikkeille tai tekniseksi valvonnaksi. Tekninen valvonta ei kumminkaan ole turvallinen ratkaisu. Vangitkin ovat ihmisiä ja tarvitsevat ihmistä. Tekninen valvonta ei esimerkiksi auta, jos vanki saa äkillisen sairaskohtauksen. Ulkoistaminen vartiointiliikkeille on parempi vaihtoehto, mutta saattaa lopulta koitua taloudellisesti huonommaksi vaihtoehdoksi. Poliisin toimia on eri paikoista ehdotettu ulkoistettaviksi. Näihin tehtäviin poliisilla on ajanmukainen varustus, jota ulkoisilla toimijoilla ei vielä ole. Ulkoistaminen toisi siis toiselle toimijalle suuria investointeja, jotka todennäköisesti ovat jotain muuta kautta valtion pussista pois.

                             Säästöjä pyrittiin saamaan tilatehokkuutta lisäämällä ja toimitilakustannusten sopeutuksilla. Esimerkiksi lupapalveluiden tiloja on suunniteltu poistettavaksi sähköiseen lupapalveluun siirryttäessä. On kumminkin otettava huomioon henkilöt, jotka eivät osaa käyttää tietokonetta ja tarvitsevat lupapalveluhenkilökunnan apua. Sähköiseen palveluun siirryttäessä tarvittaisiin vähintään tila lupapalveluille, jossa olisi tietokone sähköisen lupapalvelun käyttöön, koska kaikilla ei ole omaa tietokonetta eikä ole turvallista täyttää lupahakemusta julkistenpaikkojen tietokoneilla.

                             Poliisimiesten työtä on sähköistämisen myötä pyritty siirtämään yhä enemmän poliisiautoon. Työt voidaan tulevaisuudessa hoitaa kokonaan autosta käsin, mutta se ei ole avain poliisimiesten tilojen poistamiseen. Poliisimiehet tarvitsevat edelleen omat huoltotilat taukojen pitämiseen. Myös kuulustelijat tarvitsevat kuulusteluja varten omat tilat. Ylimääräisiä tiloja voidaan vuokrata eteenpäin muille toimijoille säästäen kumminkin tiloja poliisitoimintaa varten.

                             On ehdotettu poliisiopiskelijoiden ilmaisen asumisen poistamista lähiopetuspäiviltä ulkoistaen asuntolat. Ulkoistaminen toisi huomattavia muutoksia, koska poliisiopiston alue on lähinnä vain poliisiopiskelijoille ja poliisiopiston henkilökunnalle. Ulkoistaminen saattaisi vaatia muutoksia alueen valvontaan ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Opiskelijoiden ilmaista asumista ei voida poistaa opiskelujen luonteen vuoksi. Opiskelijalle tulisi taloudellisia tappioita, kun lähiopiskelu ajalle joutuisi vuokraamaan asunnon Tampereelta, jonka jälkeen hän lähtisi työharjoitteluun jonnekin muualle ja alle vuoden päästä tulisi taas opistolle. Opiskelija menettäisi joka kerta takuuvuokrat, koska asuisi alle vuoden kerrallaan asunnossa. Toki opiskelija voisi myös asua ulkoistetussa asuntolassa maksullisesti.

                             Vuonna 2012-14 valmistuu suuret poliisiopiskelijaryhmät, joten poliisin työttömyys tulee kasvamaan. Poliisiopiskelijoiden määrä tulisikin suhteuttaa arvioon poliisien tarpeesta parinvuoden päästä. Tällöin opiskelijaryhmät ovat pienempiä ja opiskelija asuntoja jää tyhjilleen. Ylimääräisiä asuntoja voitaisiin vuokrata eteenpäin, muttei ulkoistaa kaikkia. Näin poliisi saisi tuottoa toimintansa ylläpitämiseen ja poliisiopiskelijoiden asumisetuus säilyisi ennallaan.

                             Poliisitoimen sopeutusten myötä ”Vähennykset ovat merkittäviä ja vaarantavat asukkaiden perusoikeuksien, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeuden mukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden ja poliisitoimintaa säätelevien lakien toteutumista.” Yhteistyönkehittäminen muiden viranomaisten kanssa kumminkin edistäisi rikostorjuntaa. Esimerkiksi rajavartioston kanssa tehdyllä yhteistyöllä voidaan parantaa rajanylittävän rikollisuuden torjuntaa. Oikeuden mukaista oikeudenkäyntiä voitaisiin edistää ottamalla syyttäjä mukaan jo kuulusteluihin, jolloin tutkintoaikoja saataisiin lyhennettyä. Toisaalta syyttäjän mukana oleminen voi myös olla esteenä luottamuksellisen kontaktin luomisessa kuulustelussa, jolloin kuulusteltavasta tiedonsaanti hankaloituisi. Tutkintoaikojen nopeutuminen kumminkin toisi säästöjä, joilla pystyttäisiin turvaamaan poliisitoiminnan toteutumista sääntöjen mukaisella tavalla.

                             Investoinnit ovat välttämättömiä poliisitoiminnan kehityksen jatkuvuuden ja turvallisuuden säilyttämisen kannalta. Poliisin on aina oltava rikollisia edellä teknologiassa torjuakseen rikollisuutta. Hankkeilla oleva Vitja-järjestelmä on suuri investointierä. Vitjan ansiosta poliisin todelliset mobiilityöpisteet mahdollistuvat kaikkien keskeisten rekisterien etäkäytön myötä ja säästöjä voi kertyä jopa 300 henkilötyövuotta. Vitja on myös rikostorjunnan kannalta merkittävä hanke ja sen tuottavuus odotukset ovat huomattavat. Hanke antaa mahdollisuuden poliisin henkilöstövähennyksille säilyttäen poliisin toimintakyvyn, jos tuottavuustavoite toteutuu odotetusti.

                             Taloudellisesti ajatellen kehysstrategia tuntuu järkevimmältä vaihtoehdolta poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämisen kannalta. Sopeutukset eivät kumminkaan ota huomioon poliisin toimintatehokkuuden säilymistä eivätkä poliisien työn mielekkyyttä. Strategia poliisimiesten määrän vakiinnuttamiseksi vaatisi lisämäärärahoja, mutta mahdollistaisi poliisin toimintatehokkuuden ja asukkaiden turvallisuuden tuntemuksen säilymisen. Vitjan myötä henkilöstövähennyksiä voitaisiin tehdä muualta kuin poliisimiesten kohdalta noin 300 henkilötyövuotta säilyttäen poliisin toimintatehokkuus.